Miten voi unohtaa tätä blogin päivittämistä nyt ihan koko ajan? No however ajattelin tulla kirjottamaan kuulumisiani vielä kun ehdin. Pääsiäisloma nimittäin häämöttää jo ja torstaina kunhan kokeesta pääsen niin me lähdetään Englantiin mun ison siskon luokse! Vitsit et oon innoissani. Ei sillä, systeri kävi suomessa vasta vähän aikaa sitte, mut ite en oo monee vuotee käyny Englannissa nii en malttais oottaa. Hauskinta siin on se et siskon miesystävä on britti ja mä tuun niiden luona nää neljä päivää yöpymään joten voipi olla että torstaista maanataihin mä en sitten puhukkaan muuta kun englantia. :'D No, mikäs siinä, ainakaa ei pääse kielitaito ruostumaan. Huono puoli siinä tosin on että takasin Suomeen tullessa pitäis muistaa vaihtaa se kieli suomeksi ja kiitos viime vuoden mun on nykyään helpompi vaihtaa suomesta enkkuun kuin päin vastoin! XD
No joo, Englantiin lähtöön on kuitenkin vielä parisen päivää ja tää viikko mulla on taas ollut enemmän ja vähemmän tekemistä. Koeviikko puski päälle. Onneks mulla on vaan matikan koe enää torstaina jäljellä ja sit on taas hetkisen verran helpompaa! ^^ Viiminen jakso käynnistyy kohta ja mä oon enemmän kuin innoissani siitä. Kesä ei tuu yhtään liian aikasin tänäkään vuonna! Tosin mulle se tarkottaa kyllä yleensä sitä että juoksen pää kolmantena jalkana paikasta A paikkaan B ja paikasta B paikkaan C mutta mikäs siinä, onpahan tekemistä :P Tänäkään kesänä mä en tuu kauheesti kotona olemaan, mikäli mut valitaan ripar(e)ille emännäks ja mikäli pääsen lähtemää Gotlantii kielikurssille. Se oliskin jotain! ^^ Sit harkinnassa ois yks viikko Bulgariassa mutta siitä en oikein osaa vielä sanoa.
Vähän sinänsä ärsyttää kun on koko ajan kiire nyttekin, koska on asioita, joista haluais päästä juttelemaan yhden mulle erittäin rakkaan ystävän kanssa. Oon tuntenu hänet kohta neljä vuotta ja sinä aikana hänestä on tullu kun sisko. Tää henkilö vaan asuu nykyään naapurikaupungissa ja kolmivuorotyön takia en häntä hirveemmin tanssin ulkopuolella nää. Nyt en oo häntä nähny sielläkään hetkeen, kun toissa viikonloppuna olin itse siellä iskeleirillä ja viimelauantaina hän oli kipeenä joten ei päässyt tulemaan. Ikävä alkaa painaa aika pahasti jo :( Oon jo aikoja sitten huomannut sen, että monesti asioita on helpompi purkaa jätkille kuin likoille, mutta nyt oon tajunnu etten mä tulis toimeen ilman tätä likkaakaan elämässäni. Toivottavasti nään hänet kun palaan sieltä Englannista Suomeen. Tuntuu nimittäin etten oikein pysty nykyisin puhumaan asioista kellekkään toiselle niin vapautuneesti kun hänelle.
Tässä tais olla nää löpinät tällä kertaa! Ens kerralla kerron sitten että miten reissu sujui! Nähdään! :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti